Viime viikkoina uutisaiheissa on puhuttu paljon valelääkäreistä. Itse kannan osaltani huolta siitä, että työelämässä saattaa olla myös valemedianomeja. Valemedianomi on henkilö, joka on opiskellut media-alaa, mutta lopullinen tutkintotodistus puuttuu.
Tutkintoa ei ole suoritettu, koska työelämä on imaissut taitavan tekijän suoraan harjoittelusta -tai sitten opinnäytetyö on jäänyt puolitiehen. Syitä voi olla lukuisia.
Tampereen yliopistossa syksyllä julkaistun Riitta Kaliman väitöskirjan mukaan vain 37 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista valmistuu tavoiteajassa. Valmistumista on hidastanut ennen kaikkea opiskelijoiden työssäkäynti. Tähän lukuun sisältyy myös medianomiopiskelijoita.
Miksi kannan huolta valemedianomeista?
Mielestäni on hyvin lyhytnäköistä suorittaa tutkinto viittä vaille valmiiksi, sillä 2000-luvulla ei työskennellä eläkeviroissa. Etenkään innovatiivisella kulttuurialalla on turha kuvitella olevansa parikymppisenä ja eläkeiän kynnyksellä täysin samassa työtehtävässä -tai edes samassa yrityksessä töissä.
Rekrytointitilanteessa tutkinnon merkitys tulee korostumaan vuosi vuodelta enemmän, samalla kun uudet koulutetut tekijät siirtyvät työelämään. Mielestäni myös työnantajat voisivat tukea hyvää työntekijäänsä opintojen saattamisessa valmiiksi, esimerkiksi opintovapailla ja palkankorotuksilla.
On ikävä ajatella, että useiden vuosien korkeakouluopiskelun jälkeen valemedianomi menettää unelmiensa työpaikan vain puuttuvan opinnäytetyön vuoksi.
Heli Antila
viestinnän opettaja
TAMK Virrat
perjantai 25. marraskuuta 2011
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
Oululaista sarjakuvaa
Maanantaina
5.11 järjestettiin Oulun kaupunginkirjastolla Tutkimusmatka sarjakuvaan
-näyttelyn avajaiset. Näyttelyä varten koottiin monien oululaisten
sarjakuvapiirtäjien töitä ja olin yksi heistä, aiheenani oli
käsikirjoittaminen. Työt tehtiin sarjakuvamuodossa ja kaiken kaikkiaan
näyttely kattaa tietoa niin sarjakuvan tekemisestä, julkaisemisesta kuin
välineistäkin.
Oulun sarjakuvaseuralla on pitkät perinteet, se nimittäin perustettiin jo 1980. Monen vuoden hiljaiselon jälkeen seura on kuitenkin kunnostautunut ja sekä vanhat että nuoret tekijät ovat yhdistäneet voimansa. Yksi osoitus löytyy tästä näyttelystä ja seuran omasta nettijulkaisusta Ruutukaavasta.
Näyttelyn avajaisissa tuntui varsin mukavalle. Vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia tapasi rakkaan alan puitteissa. Löysin hyvää käyttöä myös pikkutakille, tilaisuus ei kuitenkaan ollut täysin arkinen. Suuri kunnia on olla mukana tuossa näyttelyssä, sarjakuva kun ei ole pelkästään työ tai edes harrastus: enemmänkin elämäntapa. On myös mainio seurata muiden töitä ja nähdä miten paljon lahjakkaita sekä lupaavia tekijöitä vanhojen konkarien rinnalle on tulossa. Eikä näin ainoastaan Oulussa, tilanne näyttää samalta joka puolella Suomea. En pitäisi Virtain sarjakuvaseuraa pöhkömpänä ajatuksena.
P.S. Näyttelystä löytyy kuvia mm. tietokirjailija sekä runoilija Reijo Vallan blogista:
http://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/11/tutkimusretki-sarjakuvaan-nayttely.html
Teksti: Aapo Kukko/ Kuva11
Oulun sarjakuvaseuralla on pitkät perinteet, se nimittäin perustettiin jo 1980. Monen vuoden hiljaiselon jälkeen seura on kuitenkin kunnostautunut ja sekä vanhat että nuoret tekijät ovat yhdistäneet voimansa. Yksi osoitus löytyy tästä näyttelystä ja seuran omasta nettijulkaisusta Ruutukaavasta.
Näyttelyn avajaisissa tuntui varsin mukavalle. Vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia tapasi rakkaan alan puitteissa. Löysin hyvää käyttöä myös pikkutakille, tilaisuus ei kuitenkaan ollut täysin arkinen. Suuri kunnia on olla mukana tuossa näyttelyssä, sarjakuva kun ei ole pelkästään työ tai edes harrastus: enemmänkin elämäntapa. On myös mainio seurata muiden töitä ja nähdä miten paljon lahjakkaita sekä lupaavia tekijöitä vanhojen konkarien rinnalle on tulossa. Eikä näin ainoastaan Oulussa, tilanne näyttää samalta joka puolella Suomea. En pitäisi Virtain sarjakuvaseuraa pöhkömpänä ajatuksena.
P.S. Näyttelystä löytyy kuvia mm. tietokirjailija sekä runoilija Reijo Vallan blogista:
http://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/11/tutkimusretki-sarjakuvaan-nayttely.html
Teksti: Aapo Kukko/ Kuva11
Uuden edessä: Mitä opin tänään?
Uuden edessä: Mitä opin tänään?: Tätä kirjoittaessani on opiskelumme kestänyt vuoden, yhden kuukauden ja 14 päivää. "Loppumme on lähellä", olemmehan nimittäin ajatelleet val...
torstai 3. marraskuuta 2011
RefWorks-koulutus maanantaina
Maanantaina 7.11. klo 9.30-11.30 informaatikko Tarja Pyyaho järjestää RefWorks -viitteidenhallintaohjelman koulutuksen
luokassa A306. Koulutus on tarkoitettu aikuisopiskelijaryhmälle 10SAMLIKOH. Myös muita
opiskelijoita saa tulla mukaan niin paljon kuin luokkaan mahtuu.
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Ykköset retkellä!
11KUVA opiskelijat lähtivät 1.11. liiketalouden aikuisopiskelijoiden mukaan opintoretkelle tutustumaan lähialueiden yrityksiin. Vierailimme Tuurissa Veljekset Keskinen OY:ssa, Pramia OY:ssa Jalasjärvellä sekä metsäntutkimuslaitoksessa METLA:ssa Parkanossa, jossa tapasimme myös Kehitysparkki OY:n edustajan. Suunnitelmissa oli vierailla myös Jalasjärven reissulla Lennol OY:ssa, mutta jouduimme jättämään kohteen välistä. Esittelimme oman opiskelijaryhmämme aina kohteissa ja kysyimme nettisivujen perusteella kysymyksiä yrityksien toiminnasta ja markkinoinnista, liiketalouden puolelta tuli kiitospuheet ja lahjat. Päivä oli pitkä ja aikataulut venyivät iltapäivää kohden, mutta saimme Pramialla ilmaisen lounaan. Kiitokset tästä Virtain Osuuspankille sponsoroinnista. :)
Fiiliksiä ylipäätään päivästä oli yllättävän monipuoliset. Aamulla ennen lähtöä itse pohdin miksi ihmeessä me, medianomiopiskelijat, tulimme opintoretkelle mukaan - olimmeko vain bussintäytettä vai saataisiinko mekin jotain irti tästä päivästä - ohjelman ollessa aika paljon liiketalouden opiskelijoille suunniteltu. Saimme kuitenkin päivästä yllättävän paljon hyödyllistä tietoa yritystoiminnasta ja kaikista siihen vaikuttavista osapuolista.Tietenkin väsymys alkoi painamaan viimeisessä kohteessa (lähdimme yhdeksältä aamulla koululta ja itsellä ainakin oli huonosti nukuttu yö takana) mutta päivä oli mielenkiintoinen, sekä saimme varmasti ajatusta mitä voimme tehdä opintojen jälkeen, jos ovet ei tv-alalle aukea. Tuurissa emme tavanneet Vesa Keskistä, mutta saimme kuulla paljon yhtiön historiasta, liikeideasta ja paljon viime vuosien uudistuksista kyläkaupassa, sekä tv-sarjan vaikutuksesta asiakaskunnan lisääntymiseen. Pramialla saimme tietoa ekologisemmasta tehdastuotannosta, ja hyvin syöneenä Parkanossa alkoi porukkaa pikkuhiljaa väsyttää, ainakin itse pilkin osan ajan esittelystä.
Itselläni oli ensimmäinen vierailu Tuurissa, joten olisin kaivannut enemmän kiertämistä ja itse tilojen esittelyä. Positiivista kuitenkin Tuurissa oli se että edustaja pystyi vitsailemaan avoimesti ja tällä tavalla myös tekemään esittelytilanteesta rennon. Huomasimme myös ryhmän kesken, kuinka Tuurissa oli hektisyys ja kiireisyys ainainen ongelma, ja Pramialla taas rauhallinen ilmapiiri ja kiireettömyys huokui esittelijästä pitkälle. METLA:n ja Kehitysparkin edustajat olivat valmistaneet hyvin teoreettisen ja asiantuntijamaisen esittelyn toiminnastaan, mikä oli päivän päätteeksi kieltämättä puuduttavaa. Mielenkiintoistahan se oli, tottakai, mutta verrattuna päivän aikaisempiin kokemuksiin olisin kaivannut hieman aktiivisempaa keskustelua ja mukaan ottamista.
Oli varsin mukava päivä, bussimatkat olivat ainakin meille nuoremmille hieno kokemus, perinteiset bussilaulut saivat kyytiä loppumatkasta - lapsuuden muistot "kuljetaan käsi kädessä parijonossa" tosin eivät uusiutuneet tällä matkalla. Ehkä ensi kerralla, kun pääsemme matkaamaan koulun ulkopuolelle!
Fiiliksiä ylipäätään päivästä oli yllättävän monipuoliset. Aamulla ennen lähtöä itse pohdin miksi ihmeessä me, medianomiopiskelijat, tulimme opintoretkelle mukaan - olimmeko vain bussintäytettä vai saataisiinko mekin jotain irti tästä päivästä - ohjelman ollessa aika paljon liiketalouden opiskelijoille suunniteltu. Saimme kuitenkin päivästä yllättävän paljon hyödyllistä tietoa yritystoiminnasta ja kaikista siihen vaikuttavista osapuolista.Tietenkin väsymys alkoi painamaan viimeisessä kohteessa (lähdimme yhdeksältä aamulla koululta ja itsellä ainakin oli huonosti nukuttu yö takana) mutta päivä oli mielenkiintoinen, sekä saimme varmasti ajatusta mitä voimme tehdä opintojen jälkeen, jos ovet ei tv-alalle aukea. Tuurissa emme tavanneet Vesa Keskistä, mutta saimme kuulla paljon yhtiön historiasta, liikeideasta ja paljon viime vuosien uudistuksista kyläkaupassa, sekä tv-sarjan vaikutuksesta asiakaskunnan lisääntymiseen. Pramialla saimme tietoa ekologisemmasta tehdastuotannosta, ja hyvin syöneenä Parkanossa alkoi porukkaa pikkuhiljaa väsyttää, ainakin itse pilkin osan ajan esittelystä.
Itselläni oli ensimmäinen vierailu Tuurissa, joten olisin kaivannut enemmän kiertämistä ja itse tilojen esittelyä. Positiivista kuitenkin Tuurissa oli se että edustaja pystyi vitsailemaan avoimesti ja tällä tavalla myös tekemään esittelytilanteesta rennon. Huomasimme myös ryhmän kesken, kuinka Tuurissa oli hektisyys ja kiireisyys ainainen ongelma, ja Pramialla taas rauhallinen ilmapiiri ja kiireettömyys huokui esittelijästä pitkälle. METLA:n ja Kehitysparkin edustajat olivat valmistaneet hyvin teoreettisen ja asiantuntijamaisen esittelyn toiminnastaan, mikä oli päivän päätteeksi kieltämättä puuduttavaa. Mielenkiintoistahan se oli, tottakai, mutta verrattuna päivän aikaisempiin kokemuksiin olisin kaivannut hieman aktiivisempaa keskustelua ja mukaan ottamista.
Oli varsin mukava päivä, bussimatkat olivat ainakin meille nuoremmille hieno kokemus, perinteiset bussilaulut saivat kyytiä loppumatkasta - lapsuuden muistot "kuljetaan käsi kädessä parijonossa" tosin eivät uusiutuneet tällä matkalla. Ehkä ensi kerralla, kun pääsemme matkaamaan koulun ulkopuolelle!
tiistai 1. marraskuuta 2011
Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki: Paprika Korps huomenna Virroilla
Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki: Paprika Korps huomenna Virroilla: Puolalainen Paprika Korps nähdään tiistaina Virroilla. Puolalainen Paprika Korps -yhtye palaa jälleen Suomeen kymmenen keikan mitta...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)