Itsenäisyysjuhla netissä

Watch live streaming video from tamkvirrat at livestream.com

Skorpionit näyttävästi esillä kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla

Simo Hakaliston ja Lari Keräsen syksyllä 2009 kuvaama 75-minuuttinen Skorpionit -dokumenttielokuva on ollut tämän syksyn aikana laajasti esillä kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.

Skorpionit (eng. Scorpions) kertoo pienen kambodzhalaisen Toul Prichin maalaiskylän vammaislentopallojoukkueesta, CNVLD Kampong Speu Scorpionsista, joka yrittää vaikeista harjoitteluolosuhteista ponnistaa koko maan parhaaksi lentopallojoukkueeksi. Joukkueen pelaajista suuri osa on vammautunut Vietnamin sodan seurauksena Kambodzhaan jääneisiin miljooniin maamiinoihin, joista osa lepää yhä räjähtämättöminä.

Dokumenttielokuvan keskeisenä teemana on, kuinka vakavankin takaiskun jälkeen on mahdollista uudistua ja löytää tarkoitus elämälleen. Elokuva on näyttö urheilun ja sen tuoman yhteisöllisyyden parantavasta vaikutuksesta ja voimasta.

    - Varsinkin itse kuvausvaihe Kambodzhassa oli vaikuttava kokemus, joka palautuu mieleeni useasti. Toivommekin, että pääsisimme vielä henkilökohtaisesti näyttämään valmiin elokuvan paikan päälle, pohtii ohjaaja Simo Hakalisto.

Dokumenttielokuvan maailman ensi-ilta oli lokakuun lopulla Afrikassa, Kenian kansainvälisillä elokuvajuhlilla Nairobissa, joka on yksi maanosan tunnetuimmista elokuvafestivaaleista. Sittemmin elokuvalle on varmistunut viisi muuta kansainvälistä festivaaliesitystä. Elokuva on nähty muun muassa Italiassa Naples Human Rights elokuvafestivaalin pitkien elokuvien kilpailusarjassa yhdessä vain kahdeksan muun elokuvan kanssa. Koko festivaalin kilpailusarjoihin oli valittu yhteensä vain 18 elokuvaa. Elokuva esitettiin myös erikoisnäytöksenä Bosnia Herzegovinan DukaFest-opiskelijafestivaaleilla, ainoana kokopitkänä elokuvana. Skorpionit-elokuvan Suomen ensiesitys järjestettiin suljetussa lehdistötilaisuudessa marraskuun puolivälissä yhteistyössä suomenruotsalaisen kulttuurikeskus Luckanin kanssa.

  - CNVLD:n vammaislentopalloliigaa, jossa seuraamamme joukkue pelasi, ei ole rahoitusvaikeuksien takia järjestetty elokuvan kuvausvuoden jälkeen. Yksi tavoitteistamme onkin luonnollisesti tuoda ihmisten tietoisuuteen CNVLD:n ainutlaatuista työtä, jolla oli huomattava, positiivinen vaikutus maan vammautuneeseen väestön osaan. Siinäkin mielessä on tietysti todella hienoa, että elokuvan voi nyt nähdä ympäri maailmaa, Hakalisto kertoo.

Elokuvan Suomen ensiesityksestä Luckanilta. Kuvassa järjestyksessä vasemmalta oikealle: Ella Ruohonen, Simo Hakalisto ja Sarka Prokopova. (Kuvan copyright Aethyr Aesthetics.)

Skorpionit-elokuvasta on valmistunut kaksi TAMKin opinnäytetyötä keväällä 2012, käsikirjoittamisen ja kuvallisen ilmaisun suuntautumisvaihtoehdosta Virroilta valmistuneiden Ella Ruohosen työ ”Skorpionit: dokumenttielokuvan värimäärittely” ja Simo Hakaliston ”Pienen budjetin vaikutus Skorpionit-dokumenttielokuvan kuvausvaiheeseen”.

Tähän mennessä ovat varmistuneet seuraavat festivaaliesitykset:

31.10.2012: Kenya International Film Festival / Nairobi, Kenia

13.11.2012: Naples Human Rights Film Festival / Napoli, Italia

16.11.2012: Dukafest International Student Film Festival 2012 / Banja Luka, Bosnia Herzegovina

6-8.12.2012: Madurai International Documentary and Short Film Festival / Madurai, Intia

10.12.2012: Filofest International Student Film and Video Festival / Ljubljana, Slovenia
10-16.12.2012: Manya Human Rights International Film Festival / Kampala, Uganda

Lisätietoa elokuvasta ja ajantasaisia tietoja elokuvan esityksistä saa osoitteesta www.aethyr.org
Kambodzhan kansallista vammaislentopalloliigaa järjestäneen CNVLD:n toiminnasta voi lukea lisää osoitteesta http://www.standupcambodia.net.

Tuotantotiimi:

Ohjaus & kuvaus: Simo Hakalisto
Tuotanto: Lari Keränen ja Ella Ruohonen
Leikkaus: Kalle Sipilä, Simo Hakalisto ja Rene Korpela
Dramaturgia: Kalle Sipilä
Äänisuunnittelu: Matias Kilpiö
Kenttä-äänitys: Lari Keränen
Värimäärittely: Ella Ruohonen

Tuotantoyhtiö on Aethyr Aesthetics.

Etiopia - suomalaisten opettajaopiskelijoiden silmin

Etiopiaa voidaan pitää "ihmiskunnan kehtona", sillä varhaisimman nykyihmisen fossiilit on löydetty Etiopiasta, Omojoen lähistöltä. Näin kertoi tuttu ja turvallinen, Wikipedia. Samainen lähde kertoo myös Etiopian olevan Afrikan toiseksi runsasväkisin valtio, asukkaita siellä on yhteensä noin 85 miljoonaa. 

Etiopia sijaitsee Afrikan sarvessa, päiväntasaajan kohdalla. 

Saimme tämän hienon mahdollisuuden hieman yllättäen. Kun selvisi, että kyseiseen maahan on 10.1.2013 lähdössä yhdeksän hengen luokanopettajaksi opiskelevien opiskelijoiden ryhmä, oli tilaisuuteen pakko tarttua. Matkan tarkoituksena opettajaopiskelijoilla on suorittaa kuukauden mittainen harjoittelunsa paikallisissa etiopialaisissa kyläkouluissa Maren ja Hosainan kaupungeissa. 

Me lähdemme mukaan matkaan ja seuraamme heidän harjoitteluaan alusta loppuun asti kuvaten samalla materiaalia harjoittelun kulusta. Tarkoituksenamme on tehdä matkasta noin 50 minuuttinen dokumentti, joka paneutuu mm. siihen, miten Suomessa opitut opetusmenetelmät soveltuvat täysin vieraan maan opetuskulttuuriin, miten opetustapoja täytyy muuttaa, millaista ylipäätään on tavallinen koulunkäynti kehitysmaassa. Yritämme myös tuoda esille sitä, näkyykö näissä kouluissa ollenkaan esimerkiksi Suomesta tulleiden rahakeräysten tuotot mitenkään käytännön tasolla. 

Uskon, että monia matkaanlähtijöitä on Etiopiassa vastassa aikamoinen kulttuurishokki, mutta ainakin itse odotan innolla sitä, että pääsee oikeasti paikalliseen kylään näkemään, millaista eläminen on siellä ja miten ihmiset tulevat toimeen. Vastakohtana tästä olisi matka johonkin turistirysään, jossa tarjoilivat tervehtivät sinua suomeksi jne. 

Lisää haasteita tuovat myös tulli, joka mm. kieltää isojen videokameroiden viennin maahan, joten dokkari tullaan kuvaamaan järkkäreillä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana on myös lakipykälä, joka kieltää Skypen käyttämisen maan sisäisen puhelinverkon alaisuudessa. Rikkoessa tätä lakia, joutuu kuulemma 15 vuodeksi vankilaan. 

Tottakai tämmöisessä projektissa tärkeässä roolissa on yhteistyökumppanit, joiden etsimiseen on mennyt rutkasti aikaa. Tavoitteena tietenkin on, ettei matka tulisi maksamaan meille mitään, vaan saisimme rahoittajan muualta. Tällä hetkellä kuviot ovat hyvällä mallilla sen suhteen, mutta saa nähdä kuinka loppujen lopuksi käy. 

Jokatapauksessa tästä on tulossa hieno yhteistyöprojekti kahden suuren tamperelaisen oppilaitoksen, Tampereen yliopiston sekä Tampereen ammattikorkeakoulun kesken. 

-Kristian Isotalo

Sarjakuvantekijän mietteitä

Sarjakuvan tekeminen on yksinäistä puuhaa. Päivästä toiseen se vaatii omanlaista keskittymistä ja aiheiden kypsyttelyä. Sikäli jo "sarjakuvataiteilija"-nimike on hieman harhaanjohtava, kyse kun on enemmänkin käsityöläiskulttuurin johdannaisesta.

Kun menneellä viikonloppuna olin Oulun sarjakuvafestivaaleilla yhdessä käsikirjoittaja Mikko Mustasaaren kanssa esittelemässä uutta sarjakuva-albumiamme, tuntui hämmentävältä nähdä paljon ihmisiä. Yksinäisen puurtamisen vastapainona tuleekin tavata ihmisiä sekä sosiaalisia kanssakäymisiä, joten tilanteessa kannatti ottaa kaikki irti. 2,5 vuoden kokonaistyö on ohitse, on lupa seisoa työnsä takana.

Mutta nyt on aika maata taukopaikalla. Erinäiset sarjakuvaprojektit pingottavat tekijöitään joskus äärimmilleen ja normaalielämän realiteetit tapahtumineen sekä askareineen täytyy hoitaa myös kunnialla. Siksi sarjakuvapiirtäminen on ehkä kasvattanut enemmän kuin moni muu asia yhteensä: aikatauluttaminen ja deadlinejen kohtaaminen pakottavat varsinkin kuvitus- sekä mainossarjakuvatyöskentelyssä tekemään ratkaisuja - monesti jopa saman päivän sisällä. 

Vaikka koulun osuuskuntaprojektit vaativat panoksensa, pidän oman vapaa-ajan työskentelyni freelancer-kuvittajana myös tärkeänä, koska korvausta vastaan mielekkäiden asioiden tekeminen on sitä oikeanlaista käsityötä, jonka tekijöitä ja tekemistä arvostan. Lisäksi mielessä muhii ainakin viisi uutta projektia, jotka osa ovat olleet ja ovat varmasti vielä vuosia kokoamisen alla, mutta kaikki aikanaan. Myöskin opinnäytetyön toteuttaminen sarjakuva mielessä pitäen on kehitteillä.

Äskettäin julkaistusta Aave Stream Cityssä -albumista löytyy lisätietoa kustantajan sivuilta. Ilman Mustasaaren mainiota käsistä ja Lempo Kustannuksen porukkaa ei fyysistä sarjakuvaa olisi, joten suuri kiitos heille!

http://lempokustannus.wordpress.com/

- Aapo Kukko, 11kuva-ryhmä, Virrat

Visiotapahtuma 2012

Tapahtuma alkoi seminaariosuudesta, jossa opiskelijat saivat tietoa nopeaan tiimiytymiseen sekä innovointiin. Näitä taitoja sovellettiin seuraavat 20 tuntia, jonka tarkoituksena oli vastata yrityksen haasteeseen mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti.

Yhteensä 20 joukkuetta, joista 10 työskenteli Veikkauksen, ja toiset 10 Fazerin toimeksiannon parissa.

Joukkueeseemme kuuluivat Nella Kondelin, Samuli Jylhä, Juhani Lemmetyinen ja minä, Linda Andersson. Nimi "Wirtain Wompatit" kehittyi pikkuhiljaa ennen tapahtumaa, ja saimme sopivasti juuri oikeanlaista ja ehkä jopa hieman etukäteen toivottua hämmennystä aikaan tällä nimellä.

Lähtökohdat olivat Wirtain Wompateille suhteellisen uudet ja siksi vieraat. Odotukset tehtävän etenemisestä olivat korkealla ja uskallan väittää, että koko tiimi oli jokseenkin pöllähtäneessä mielentilassa kun työskentely alkoi - sekä varmasti 20 tuntia tästä myöhemmin.
20 tuntia on yllättävän lyhyt aika, kun kyseessä on näin laaja ja monitasoinen tehtävä.

Käytimme hyödyksi saamiamme innovointiohjeita ja hauskoja tehtäviä, joiden kautta ajatus lähti kuin lähtikin rullaamaan ja pääsimme kovaa vauhtia eteenpäin.
Aika ajoin tapahtui pieniä välikuolemia, ja ajatus juoksi seinään niin että kolahti. Pidimme taukoja ja puhuimme kaikesta muusta paitsi itse tehtävästä, jolloin hetken päästä mieli oli kevyt ja pystyimme taas jatkamaan työntekoa.

innovointia aamun pikkutunneilla

Käytimme innovointiin yhteensä noin 17 tuntia, kolme tuntia meni nukkumiseen. Olo oli sen mukainen, kun palautimme projektin toimeksiantajallemme Fazerille.

Illalla oli sitten voittajien julkistaminen sekä illallinen koko porukalla. Itse en ole pitkään aikaan jännittänyt mitään niin paljon kuin sillä hetkellä, kun istuimme pitkien pöytien ääressä odottaen, että kärkikolmikko julkistetaan. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Wirtain Wompatit kutsuttiin kolmen parhaan joukossa esittelemään oma ideansa koko yleisölle.

Voittoon asti ei tällä kertaa wompateilla rahkeet riittäneet, mutta minulle itselleni tämä oli ehdottomasti henkilökohtainen itseni voittaminen. Iltajuhlassa fiilis oli mieletön. Pitkän innovoinnin seurauksena tuntui, että kaikki aistit olisivat olleet pinnassa, ja sen pienen hetken olo oli tyhjä mutta jollain erikoisella tavalla todella tasainen.

Opin mielettömän paljon itsestäni sekä tiimityöskentelystä. Jokainen wompateista teki todistetusti parhaansa ja yhteistyö oli saumatonta. Teimme hienon ja kattavan presentaation ja ennen kaikkea pidimme hauskaa.

Suosittelen Visio -tapahtumaa kaikille, jotka haluavat haastaa itsensä ja oppia uutta!

-Linda

MediataideM: Alkutunnelmia

Lue Osuuskuntamme MediataideM:n uutta blogia:

MediataideM: Alkutunnelmia: MediataideM MediataideM:n toiminta on nyt polkaistu kunnolla vauhtiin ja hommaa riittää! Yhdeksäntoista ihmistä tulee tuottamaan...

Elävä seutu - Marttinen Nuorisokeskus Virroilla