Entisten virtolaisopiskelijoiden projekti saa ensi-iltansa: Anselmi kasvoi ruutupaperilta elokuvaksi

”Vuosi 1973, Etelä-Pohjanmaa. Hartaasti odotettu lapsi saa kasteessa nimen Anselmi. Äiti katoaa lumipyryyn kastepäivän iltana. Häntä ei ikinä löydetä.” Tästä asetelmasta lähdetään liikkeelle tällä viikolla ensi-iltansa saavassa elokuvassa Anselmi, nuori ihmissusi.

Idea juontaa juurensa niinkin kaukaa kuin vuodelta 1994. Tuolloin alavutelainen Sami Palolammi kaitafilmasi kavereidensa kanssa splatter-elokuvia ja ruutupaperille päätyi tuolloin myös käsikirjoitus otsikolla Anselmi, nuori ihmissusi. Tuota elokuvaa ei koskaan kuvattu, mutta idea ja erityisesti nimi jäivät kytemään nuoren elokuvaharrastajan mieleen.

Aikaa ehti kulua peräti 15 vuotta. Tuolla välillä toinen nuori pohjalainen elokuvaharrastaja Mikko Soukkala opiskeli Virroilla silloisessa Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Rich median suuntautumisvaihtoehdon opinnot ja juhlittiin hänen päättötyöelokuvansa karonkkaa. Siellä Sami kertoi Anselmista Soukkalalle ja tämän opiskelukaverille ja yhtiökumppanille Matti Pekkaselle. Näin ihmissusi heräsi uudelleen eloon.

-          - Nimi oli hauskin ja typerin, mitä olimme ikinä kuulleet. Meidän luonteenlaadustamme kertoo jotain se, että halusimme ehdottomasti tehdä siitä elokuvan, Soukkala muistelee.

Alkuperäisestä ideasta jäljelle jäi lopulta vain nimi. Bottomland Productions työsti elokuvaa viiden vuoden ajan. Ensi-illan kynnyksellä tuotantoryhmän odotukset ovat korkealla.

-          - Korviimme kantautunut palaute on ollut positiivista. katsojat ovat löytäneet elokuvasta paljon tasoja. Jonkun mielestä se kertoo traumojen siirtämisestä uudelle sukupolvelle. Ihmiset ovat myös nähneet elokuvan erilaisuutta ja ennakkoluuloja käsittelevänä, Soukkala kuvailee.

Elokuvan synopsis ei paljasta juonikuvioista kovinkaan paljon. Sen pohjalta tiedämme vain, että”15 vuotta myöhemmin Anselmi havahtuu kehossaan tapahtuviin hallitsemattomiin muutoksiin ja alkaa selvittää niiden syytä. Tämä johtaa hänet kadonneen äitinsä jäljille. 15 vuoden vaikeneminen alkaa murtua ja salaisuudet alkavat paljastua. Anselmin on selvitettävä äitinsä kohtalo saadakseen selville mikä hänestä on tulossa.”

Virrat ei lähde miehestä

Anselmi, nuori ihmissusi on kuvattu osittain Virroilla ja Etelä-Pohjanmaalla. Muun muassa kirkkokohtaukset, joissa Pauli Hanhiniemi näyttelee kirkkoherraa, on kuvattu Killinkosken kirkossa. Kuvauspaikkojen valinta ei välttämättä ole sattumaa, sillä tuotantoryhmän yhteydet Virroille ovat vahvat. Peräti kahdeksan elokuvan tekijöistä on opiskellut Virroilla Pirkanmaan/ Tampereen ammattikorkeakoulussa kuva- tai musiikkipuolella.

. 

"Äiti pojastaan pappia toivoi". Kirkkoherran roolissa nähdään Pauli Hanhiniemi.

Soukkala muistelee lämmöllä opiskeluvuosiaan Virroilla. Vuosien mittaan kaikki opiskelumuistot ovat hiljalleen muuttuneet mukaviksi. Ikävät asiat ovat unohtuneet. 

- Olin opiskeluaikoina usein tuottajan tai tuotantopäällikön tehtävissä. Teimme paljon musavideoita ja lyhytelokuvia. En vielä Virroilla opiskellessani tiennyt, miten suuntaudun media-alalla, vaan tein asioita punk-meiningillä. Mies voi lähteä Virroilta, mutta Virrat ei koskaan lähde miehestä, Soukkala muistelee.

- Päällimmäisenä mielessä Virtain vuosilta ovat muut ihmiset ja yleinen ilmapiiri. Nämä kaksi asiaa liittyvät väkevästi toisiinsa. Oltiin kavereita, tehtiin asioita, oltiin aktiivisia. Virrat antoi mahdollisuuden toteuttaa itseään. Myös vapaa-ajalla tehtiin videoita ja elokuvia, opittiin olemaan toistemme kanssa ja tulemaan toimeen. Sitä se media-ala on: yhdessä tekemistä ja henkilökemiaa, Soukkala toteaa.

Entiset opiskelijakaverit ovat työstäneet yrityksensä Bottomland Productionsin riveissä niin televisio-ohjelmia, mainoksia, yrityselokuvia, dokumentteja kuin elokuvia ihmissusistakin. Tulevaisuudessa tavoitteena on keskittyä enemmän omiin tuotantoihin ja elokuvalliseen kerrontaan. Tällä hetkellä Soukkala ja Pekkanen ovat yhteistuottajina pitkässä elokuvassa Bunny the killer thing. Lisäksi he valmistelevat paria omaa televisiosarjaideaa kanaville. Anselmin kanssa on tavoitteena matkata kaikille mahdollisille elokuvafestareille ympäri maailmaa.

Nykyisiä opiskelijoita Soukkala kannustaa seuraavalla viestillä:

- Ottakaa koulusta ja opettajista kaikki irti! Tehkää ja kokekaa! Kyseenalaistakaa! Harjoitelkaa sosiaalisia taitoja! Ei kannata lannistua mistään, paras tapa oppia on tehdä se kantapään kautta.

 Virroilla ovat opiskelleet seuraavat Anselmissa mukana olleet henkilöt: Mikko Soukkala, Tuottaja (RichMedia 03), Matti Pekkanen, Ohjaaja, Kuvaaja (Video 01), Lassi Rantanen, Äänisuunnittelu (Musa 02), Tapani Siirtola, säveltäjä (Musa 02), Sami Alho, näyttelijä, apulaistuottaja (Musa 03), Joonas Naskali, ääniefektimiäs (Musa 02), Mikko ” Hirvi” Luontama, äänitarkkailija (Musa 04) sekä Miika Huikuri, Tuotantoassistentti, dokumentointi (Käsikirjoitus ja kuvallinen ilmaisu 2009).

Teksti: Heli Antila
Kuvat: Bottomland Productions. 

Harjoittelu pähkinänkuoressa

Harjoittelu

-        1. harjoittelu on yhteensä 30 op

-         2. yksi opintopiste on opiskelijalle 27 työtuntia

-         3. harjoittelun voi suorittaa useammassa paikassa/erässä

Harjoittelupaikan sopiminen

-         * opiskelija etsii itse alaan liittyvän harjoittelupaikan

-         * kun paikka on löytynyt, hän hyväksyttää harjoittelupaikan ohjaavalla opettajalla

-         * opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen kolmena kappaleena (intra => e-lomakkeet) ja pyytää lomakkeisiin ensin allekirjoituksen harjoittelupaikasta ja sitten ohjaavalta opettajalta

Harjoitteluraportti/ harjoittelun jälkeen

-         * opiskelija pitää tuntikirjanpitoa tekemistään työtunneista ja työtehtävistä sekä liittää tuntikirjanpidon harjoitteluraportin liitteeksi

-         * harjoittelun päätteeksi opiskelija toimittaa ohjaavalle opettajalle työnantajan allekirjoittaman työ-/harjoittelutodistuksen, josta selviävät työskentelyaika päivämäärinä, työtuntimäärät sekä harjoittelun työtehtävät

-         * harjoitteluraportti on portfoliotyyppinen. Sen vaadittu laajuus on noin kymmenen sivua.

-          Suositeltavaa (ja ehkä myös helpointa) on tehdä harjoitteluraportti ammattikorkeakoulun opinnäytepohjaan ONT-rakenteen mukaisesti. Kyseessä on siis oppimispäiväkirja, jossa myös oman pohdinnan osuus on merkittävässä roolissa. Tekstin oheen liitetään työnäytteitä, kuvia yms. dokumentteja harjoitteluajalta. Tekstin on oltava yhtenäistä asiatekstiä (ei siis luettelo ranskalaisin viivoin).

Lisätietoa harjoittelusta löytyy intrasta.

Paikalliskanavan uudet ohjelmat alkavat Virroilla ja Mäntässä

MediataideM on Tampereen ammattikorkeakoulun toisen vuoden medianomiopiskelijoiden osuuskunta Virroilla. MediataideM tuottaa erilaisia mediapalveluita, kuten yritysvideoita, mainoksia ja nettisivuja. Osuuskunta tuottaa myös ohjelmia Ylä-Pirkanmaalla näkyvälle VäriTV-paikallistelevisiokanavalle. 

Uudet lähetykset ovat kanavalla 255 tiistaisin klo 18 ja uusinnat sunnuntaisin klo 16, 14. tammikuuta 2014 alkaen. Lähetyksiä voi seurata myös internetissä osoitteessa livestream.com/tamkvirrat, sekä myöhemmin osuuskunnan kanavalla videopalvelu YouTubessa. 

Ohjelmapaketteja on kaksi erilaista, ja ensimmäisen ohjelmat ovat ReiliReissu (matkailuohjelma), Loot Chamber (peliohjelma), Mun Harrastus (harrastusohjelma) sekä Analyysi (sketsiohjelma). Toisessa paketissa nähdään Kaksi Kaverusta (vaha-animaatio), Nyt vai ennenwanhaan (historiaohjelma), Maailmoja sivuilla (kirjallisuusohjelma) sekä Eräselviytymisen ABC (eräohjelma). Kumpaankin kokonaisuuteen kuuluvat myös uutiset paikallisin aihein.

 ReiliReissu

Matkailuohjelma, joka koostettiin kesällä 2013 tehdystä 20 päivän mittaisesta InterRail-matkasta. Neljän opiskelijan matkakohteina olivat Berliini Saksassa, Amsterdam Alankomaissa, Pariisi ja Nizza Ranskassa, sekä Rooma ja Giarre Italiassa. Tunnelma ohjelmassa on rento ja kokemuslähtöinen. Tarjolla on matkailuvinkkejä etenkin reppureissaamiseen sekä Suomi-tietovisa, jolla selvitetään jokaisessa kohdemaassa kansan Suomi- tuntemusta.

Loot Chamber

Asiaohjelma, jossa otetaan suomalainen näkökulma peleihin ja pelaamiseen. Loot Chamberissa ei arvostella uutuuspelejä, vaan lähdetään modernien pelikokemusten alkulähteille. Tutustumme suomalaisiin pelintekijöihin sekä pelimateriaalia nettiin tekeviin ”YouTube-pelaajiin”. Pelikulttuurin peruspalikat ovat sivistystä kaikille asiasta kiinnostuneille tiiviissä paketissa.

Ohjaaja Eveliina Liias sekä kuvaaja Jussi Försti Mun Harrastus-ohjelman
kuvauksissa pianisti Moona Pehkosen kanssa. Kuva: Eeva Oksanen

Mun Harrastus

Nuorten harrastusohjelma, jossa neljä nuorta esittelee kukin oman harrastuksensa. Juontaja Aarne Helenius pääsee kokeilemaan uusia lajeja, ja katsoja voi jännittää, miten hän harrastusten haasteista selviää. Ohjelmassa ollaan siis tutkimusmatkalla mielenkiintoisten ja erilaisten harrastusten maailmassa. Tarkoituksena on tuoda nuorten omia ajatuksia esille ja siten avata katsojille väyliä uusien asioiden pariin.

Analyysi

Sketsisarja, jonka aiheet syntyvät arkielämän asioista, kuten liikenneturvattomuudesta ja väärästä saunavuorosta. Analyysi pureutuu myös ihmisen seksuaalisuuteen. Toisen mansikka voi olla toisen puolukka. Tämän takia sarjaa ei suositella perheen pienimmille. Katsojalle tarjotaan mahdollisuus nauttia myötähäpeästä Analyysin parissa.

Jonna Ronko kuvaa vaha-animaatiota Kaksi Kaverusta ja Lauri Lempiäinen
huolehtii merkinnöistä. Kuva: Lauri Lempiäinen

Kaksi Kaverusta

Lasten vaha-animaatiossa Kettu ja Lammas seikkailevat Apilametsässä. He kohtaavat virtahepo Vilperin, joka on masentunut, koska ei osaa lentää. Hyppyrotta Mongo puolestaan säikähtää Ketun kohdatessaan. Ohjelma soveltuu kaikille eläintarinoiden ystäville.

Maailmoja sivuilla

Erilainen kirjallisuusohjelma, jossa haastateltavat tulevat arkensa keskeltä kertomaan mieleisestään kirjallisuudesta. Juontaja on fiktiivinen hahmo Adalyn, joka on ammatiltaan kirjallinen löytöretkeilijä. Jokaisessa jaksossa heitetään kirjoitushaaste katsojille. Postitse tai blogin välityksellä vastanneiden kesken arvotaan kirjallisuusaiheinen palkinto.

Eräselviytymisen ABC

Luonnonläheinen ohjelma, jossa opitaan kalastamaan, pakkaamaan oikein, linnustamaan sekä suunnistamaan. Kahdesta kaveruksesta toinen on kokeneempi eränkävijä ja opettaa toiselle sekä katsojalle luonnon haasteista selviytymistä. Kuka vain voi mennä metsään, kun hallussa on pari selviytymisen perusniksiä.
Lisäksi ensimmäisessä lähetyksessä julkistetaan katsojakilpailu, johon osallistuneiden kesken arvotaan maanantaina 20.1.2014 kahden hengen lounaslahjakortti Cafe Milaan Virroilla.

Kannustusta opinnäytetyön tekijöille

Kolme kuukautta sitten olin ehkä samanlaisessa tilanteessa, kuin muutkin. Minulla ei ollut yksinkertaisesti MITÄÄN ideaa eikä tietoa siitä, että mitä aion lopputyökseni tehdä. Kirosin ja ahdistuin ajatuksesta, enkä halunnut edes tehdä koko lopputyötä. Kyselin opettajilta ja muilta oppilailta ristiin rastiin kysymyksiä, että mitä voisin kirjoittaa ja että onko edes pakko kirjoittaa. Olin aika pihalla asiasta. Mitä enemmän mietin asiaa, sitä epätoivoisemmaksi ajatukseni menivät.

Lopulta päätin, että ”nyt teet aiheesta, joka on ehkä jo käsitelty moneen kertaan”. Päätin kirjoittaa henkilöhahmoista. Tiesin, etten tiennyt aiheesta paljoa, mutta siitä voisi olla joskus itselle hyötyä. Haaveenani on aina ollut päästä käsikirjoittajaksi ja käsikirjoittajan olisi hyvä tietää henkilöhahmoista jotain. Olisin voinut tietenkin kirjoittaa sekä taiteellisen että kirjallisen osion lopputyötä varten, mutta ajattelin että kirjallisesta tutkimuksesta saa nopeammin palautteen. Ja 20 sivua ekstraa ei varmasti tuntuisi missään, jos lopputyössä käyttäisi tarpeeksi esimerkkejä.

Opettajat loivat minulle alkutavoitteen. Ensiksi kansilehti, sisällysluettelo ja johdanto. Sen jälkeen kirjastoon lainaamaan niin paljon kirjallisuutta kuin vain pystyy. Kirjastosta mukaan lähti aluksi kolme kirjaa, myöhemmin viisi lisää ja sitten kaksi. Tutkin internetistä kaikkea mahdollista henkilöhahmoihin liittyvää. Sitten se iski. Minulla ei ollut edes vielä sivua kirjoitettuna, ja inspiraatio iski. Edessäni oli yhtäkkiä seitsemän sivua tekstiä. Olin kirjoittanut neljä sivua stereotypioista ja kolme sivua henkilöhahmon nimestä. Kohta minulla olikin 17 sivua.

Mutta minulle se ei siltikään riittänyt. Itsekritiikki jylläsi kovaa ja en koskaan riittänyt itselleni. Minulla piti olla HETI se 50 sivua. Ahdistuin ja mietin mitä teen. Tuntui, että jäin jumiin taas. En varmaan kirjoittanut puoleen kuukauteen mitään. Kun en kirjoittanut, ahdistuin ja itkin epätoivoani muille. Sain kannustusta eri osapuolilta ja se tuntui hyvälle. Ideoita tuli lisää, ja aloin taas kirjoittaa. Loin itselleni tavoitteen: vähintään 20 sivua marraskuulle tehtynä. Kun sitten marraskuussa palautin opettajille vielä keskeneräisen työni, oli sivumäärä jo huimasti yli 30. Tuntui hyvälle saada kommentteja, parannus- sekä kirjoitusehdotuksia. Ennen joulukuun keskivaihetta palautin 55-sivuisen lopputyön opettajille ja tuntui, että suuri painolasti tipahti harteiltani. Oli voittajafiiis suoraan sanottuna!

Opettajien apu tässä oli suurinta. Meille on sanottu monesti, että opettajat ovat sitä varten, että he auttavat ja tukevat työn edistyksessä. Usein ajattelemme, että ”joojoo niin varmaan” emmekä osaa ehkä arvostaa sitä. Kuvittelemme pärjäävämme yksin ja sitten haluamme vain palautteen valmiista työstä. Ja jos työ ei etene, emme puhukaan asiasta, vaan työ jää sitten pölyttymään moneksi viikoksi, kuukaudeksi, vuodeksi, koska emme osaa tai olemme liian ylpeitä pyytämään apua. Myönnän itse melkein jämähtäneeni samanlaiseen tilaan. Asiaa esti kuitenkin se, että minulla oli vielä lähiopetusta, joten opettajiin ei voinut olla törmäämättä koulun käytävillä. On mahtavaa tietää, että opettajien apu löytyy läheltä, ja aina silloin kun sitä tarvitsisi. 

Suosittelen oikeasti olemaan aktiivisesti yhteydessä opettajiin lopputyön tiimoilta. Sillä he oikeasti auttavat ja neuvovat tarvittaessa! Ei kannata jäädä yksin murehtimaan, kun kirjoittaminen ei etene. Myös internet ja kirjastot ovat täynnä ohjeistuksia ja tietoa asioista, jotka voivat olla apuna. Kannattaa valita aihe, joka on itseä lähellä sydäntä. Vaikka aihetta olisikin joku aiempi opiskelija käsitellyt jo, ei se tarkoita sitä etteikö siitä voisi tai saisi kirjoittaa. Näkökulmat ja kirjoitustyylit ovat kaikilla erilaisia.

Tsemppiä kaikille opinnäytetyötä kirjoittaville! 

Heini Kuitunen

Kuva10

Ajatuksiani opiskelusta

Opinnäytetyö on todella haastava ja hermoja raastava. Minäkin olen monet kyyneleet vuodattanut sen kanssa ja miettinyt, että ”Hitto ei tästä tuu mitää.” Siinä vaiheessa tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin ja sanoa, että ”en tee tätä saamarin opinnäytetyötä.” Ei auta itku markkinoilla, vaan pakko se on tehdä jos haluaa joskus valmistuakin. Sitten kun tekstiä tulee, niin sitä tulee ja tulee ja tulee. Kunnes keskittyminen alkaa herpaantua. 

Medianomeista puhutaan, että koulutamme itsemme työttömäksi. Se pitää osittain paikkansa. Aina ei ole töitä tiedossa ja valmistuttua voi olla sama edessä. Tämän linjan nimi on käsikirjoittaminen ja kuvallinen ilmaisu, josta suuntautuu eri työtehtäviin. Joistakin voi tulla: kuvaajia, käsikirjoittajia, ohjaajia, tuottajia, valaisijoita tai sitten puvustus- lavastus- tai maskeerausihmisiä. Lisäksi voi päästä toimittajaksi lehteen. 

Olen ollut harjoittelussa Tampereen teatterilla vuonna 2007 ja YLE:llä Pasilassa vuonna 2011. YLE:llä opin kaikkea uutta kameroista ja tv-ohjelmien kuvauksesta. Sain kuvata muun muassa suoran lähetyksen Puoli seitsemän -ohjelmassa. Olin myös jalkapalloa seuraamassa ja laittamassa kameroita kuntoon, eli kasasin niitä ja purin ne kuvausten lopuksi. Sinne mennessä sanoin etten tykkää jalkapallosta yhtään. No ilta eteni ja siinä seurasin peliä ja huomasin yllätyksekseni, että melkein huusin vastapuolen pelaajille, että ”älkää tehkö maalia vaan antakaa muillekin mahdollisuus.” Mutta minun piti olla hiljaa, koska kamerat pyörivät ja ottelua tallennettiin. 

Suosittelen kaikille muille opiskelijoille, että ottakaa opiskelu tosissanne jo ensimmäisenä vuonna. Itselläni meni ensimmäinen ja toinen vuosi siihen, että en oikein keskittynyt kunnolla ja ajattelin, että ”kyllä mä vielä opin ja pääsen mukaan näihin juttuihin.” Mutta kuinkas kävikään. Tehtäviä kerääntyi ja kerääntyi koko ajan ja aloin kolmantena vuonna miettiä, että ”ei saamari, kun onkin paljon kursseja ja tehtäviä. Pitäisi nyt vähä keskittyä ja jutella opettajille.” Sainkin asioita selvitettyä. 

Mutta kun huomaa, että ei ehdi kaikkea, niin ajattelee taas ”Mä teen sitte vikana vuonna.” Nyt onkin sitten oltu täällä 4½ vuotta ja kauhea paniikki päällä, kun pitää tehdä opinnäytetyötä kurssien ohella. Olen joutunut etsimään opettajia ympäri koulua ja laittanut sähköpostia, että kuinkas teen tämän kurssin kanssa ja kuinkas tuo toinen sitten menee? Olen huomannut että kysymällä asioista saa paljon tietoa ja pääsee opiskeluissa eteenpäin, joten sanon teille muillekin, että ”Kysykää ihmeessä opettajilta tai kavereilta apua jos ette ymmärrä. Muistakaa myös se että, tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan.”  

Annukka Ruotsala

Pelipäivä 8.11. Virtain kirjastossa

Oletko kirjallisuuden superfani? Kirjallisuusohjelma etsii haastateltavia

Oletko romanttiseen kirjallisuuteen hurahtanut raksamies?
Kauhukirjallisuuden kieroista koukeroista pitävä kokki?
Lovecraftistä innostunut lihakauppias?

Osuuskunta MediataideM:n kirjallisuusohjelma etsii innokkaita haastateltavia, jotka ovat jonkin kirjallisuusgenren/kirjailijan/kirjasarjan superfaneja.

Ohjelmaan etsitään nimenomaan maallikoita, eikä varsinaisesti alan ammattilaisia (esim. kirjailijoita, joskaan omakustanteita ei lasketa).  Faneilta toivotaan halua kertoa asiasta, ja asian saa kertoa persoonallisesti. Haluamme myös kuvata haastateltuja arkielämässään. Eli toivoisimme haastateltavalta työ- tai opiskelupaikkaa, jossa olisi mahdollista kuvata esim. työpäivän jälkeen. Mitä visuaalisesti kiinnostavampi tai erikoisempi ammatti, sitä parempi.

Mieluiten toivomme haastateltavia Pirkanmaan (erityisesti Ylä-Pirkanmaan) alueelta, mutta olemme avoimia muillekin halukkaille, erityisesti Seinäjoki-Tampere-Jyväskylä kolmion sisällä.

Tv-ohjelma tulee näkymään ensivuoden alussa Ylä-Pirkanmaan alueen kaapeliverkossa kanavapaikalla 255 (VäriTV), sekä netistä osana kerran viikossa lähetettävää ohjelmapakettia. Sen kesto tulee olemaan noin 10 minuuttia, josta haastattelusta koostuu noin 7 minuuttia.

Mikäli haluat kuulla lisää ja ilmoittautua ohjelmaan mahdolliseksi haastateltavaksi, laita seuraavat tiedot osoitteeseen maailmojasivuilla@gmail.com mahdollisimman nopeasti, mieluusti heti.

Nimi:
Asuinpaikka (tai opiskelu/työpaikka, jos sijaitsee eripaikassa kuin asuinpaikka)
Opiskelu- tai työpaikka (ammatti):
Mistä kirjallisuusgenrestä/kirjasarjasta/kirjailijasta olet halukas kertomaan?

Lisäksi liitä mukaan esimerkiksi kysymykset!