Arkista tarinaa

Tässä blogissa käsikirjoittamisen ja kuvallisen ilmaisun eri vuosikurssien opiskelijat kertovat tarinoita opiskelun arjesta Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteessä.
Tervetuloa blogimme lukijaksi! Lisätietoa opinnoista Virroilla

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Kaunis Kaunas

Koulua oli kulunut vain muutama kuukausi, kun me keksimme pienellä porukalla jotain päätöntä. Mitäpä jos lähtisimme ulkomaille ja ottaisimme koulun kamerat mukaan? Ajatus tuntui aluksi vitsiltä, mutta alkoi kiehtoa päivä päivältä enemmän. Mitäpä jos me, käsikirjoittamisen ja kuvallisen ilmaisun ykkösluokkalaiset, harjoittelisimme kameran käyttöä toisessa maassa ja dokumentoisimme reissumme?


Ei hassumpi idea.


Kysyimme varoen opettajiltamme lupaa lähteä reissuun, ja saimme enemmän kuin positiivisen vastauksen.

Hyvä idea! Menkää ihmeessä!
Onko mitään viimeisiä vinkkejä?
No ei. Paitsi että kuvatkaa paljon!

Kuukauden päästä me, viisi 10KUVAlaista, (Tanja, Tuulia, Ullis, Mateus ja Meikku) istuimme lentokoneessa matkalla Liettuaan. Siitä alkoi viisipäiväinen reissumme jylhässä Kaunasissa.


Lennot Liettuaan maksoivat edestakaisin 46e/hlö, mikä tuntui passelilta hinnalta näin opiskelijabudjettia ajatellen (kenttätutkimus osoitti, että halvemmallakin pääsee jos malttaa varata lippunsa ajoissa). Kalliiden hotellihuoneiden sijaan teimme myös selvää säästöä kun vuokrasimme Kaunas Apartments- vuokrausfirmalta oman huoneiston. Mukava ja hyväkuntoinen kolmio sijaitsi vanhan ja uuden kaupungin rajoilla, eli täydellisellä paikalla, eikä ollut hinnallakaan pilattu - 50e/yö eli 10e/henkilö. Ei paha ollenkaan!

Päivämme koostuivat hyvin pitkälti siitä, että kävelimme ympäri kaupunkia ja kuvasimme, kuvasimme ja... kuvasimme. Enkä edes liiottele. Olimme pakanneet reissulle kaksi Panasonicin AGDV100B-kameraa, joihin päädyimme niiden näppärän koon vuoksi. Näitä kameroita ja perusmikkiä raahasimme sitten ympäri kaupunkia.

Kaunas on Liettuan toiseksi suurin kaupunki ja sillä on värikäs historia aina keskiajalta toisen maailmansodan holokausteihin saakka. Itseäni kiinnostivat erityisesti suurin osa kaupungin rakennuksista, jotka ovat jääneet kunnostamatta ilmeisesti rahan puutteen vuoksi. Paikalliset ihmiset eivät juurikaan noteeranneet niitä, mutta me hämmästelimme ja kummastelimme joka ikistä rappeutunutta rakennusta, graffitoitua seinää ja katusoittajaa.


Talosta oli jäljellä pelkkä ovi. Meikku ei päässyt sisään.Graffititaidetta.
Ullis, Mateus ja graffittiseinät.


Erityisen kiinnostavana pidin kauppakeskus Akropoliksen vieressä olevaa massiivista betonirakennusta. Jylhä rakennus on jäänyt kesken 1970-luvulla rahoituksen lopahtaessa, ja paikallisten mukaan siitä olisi pitänyt tulla hotelli. Suuri rakennus loi huvittavan kontrastin vieressä nököttävän ostoskeskuksen kanssa.


Mateus kuvailemassa raunioiden juurella.


Pelkkien kuvituskuvien ohella kuvasimme myös muutamia juontoja, kuten kunnon matkadokumentissa kuuluu ollakin. Valitsimme Meikun matkamme juontajaksi, koska hänessä nyt vain oli selvää juontaja-ainesta. Nauhoitimme spiikkejä milloin missäkin - kadulla kävellessä, keltaisilla kujilla, kirkon huipulla, hississä, museoiden vessoissa jne. Spiikit olivat täysin spontaaneja ja käsikirjoittamattomia, mitkä sopivat dokumenttiimme ja Meikun suuhun täysin.
Puhelinkoppispiikki.


Pisin, mutta samalla tuotteliain päivämme oli se, kun lähdimme etsimään Kaunasin korkeinta kukkulaa. Alunperin tarkoituksenamme oli löytää kuuluisa "Kymmenien tuhansien ristien kukkula", mutta jota emme sitten lopulta koskaan löytäneet - kiitos suuntavaistomme ja sen, ettei meillä oikeasti ollut aavistustakaan missä se olisi. Muistutuksena siis (itselleni), että kannattaa ottaa ennen matkaa selvää niistä kohteista missä haluaa käydä...

"Kukkula on..... tuolla!"


Mutta se ei haitannut, sillä saimme kuvattua paljon kaupunkimateriaalia ja löysimme Kaunasin yhden merkittävimmistä kirkoista, Jeesuksen ylösnousemuskirkon. Arkkitehtuurisesti kirkko oli mahtava. Hienointa kirkossa oli kuitenkin se, että pääsimme pientä maksua vastaan hissillä sen ylimmälle tasanteelle josta näki koko kaupungin helposti. How great is that?


Meikku spiikkaa kaupungin yläilmoista.


Kuvauksia käytiin kahden kameran voimin.


Kuvailujen lisäksi tutustuimme tietysti Kaunasin yöelämään, vierailimme muutamissa museoissa ja shoppailimme. Liettuassa hintataso on nimittäin halvempaa verrattuna Suomen hintoihin. Eron huomaa erityisesti ruuassa ja juomissa - yleensä söimme vatsamme kylläisiksi ravintolassa viidellä eurolla. Juomat maksoivat noin kolmasosan siitä, mitä ne Suomessa maksavat. Kelpasi siis vallan mainiosti opiskelijalle!

Viiden päivän reissaamisen jälkeen olo oli kliseisesti väsynyt mutta onnellinen. Oli aika palata kylmään kotisuomeen, mutta ei suotta tyhjin käsin. Meillä oli mukanamme kolme kasetillista materiaalia, paljon lämmintä mieltä ja uutta tietoa ja kokemusta kameran käytöstä. Reissu oli paitsi hauska mutta myös ihan oikeasti opettava. Oppiminen jatkui myöhemmin editoimispuolella, kun porukassa leikkasimme materiaalimme 20 minuutin dokumentiksi.

Ei muuta sanottavaa. Kaunas olikin kaunis!


Me kuittaamme!

-Tanja, 10KUVA


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti