Näin syntyi elokuva "Lampun varjo"

Näyttelijät ovat valmiina, lavasteet ovat valmiina ja kuvausryhmä on valmiina. Kamera käy ja kuvaukset voidaan aloittaa. Pari kuukautta myöhemmin jälleen yksi lyhytelokuvaprojekti (ja sen myötä opintovuosi) on ohi ja elokuvat näytetty Oskari-gaalassa. Päällimmäiset tunteet ovat tietenkin hyvät vaikkei voittoa tullutkaan. Jo se että saimme näin vaikean projektin tehtyä, tuntuu hyvältä.

Jo lähtökohdiltaan Lampun varjo osoittautui haasteelliseksi projektiksi. Tiesimme Miikan käsikirjoituksen luettuamme, että tulemme tarvitsemaan tietokoneanimaatiota Hahmon henkiinherättämiseksi. Lisäksi elokuvan ohjannut Malgorzata sanoi jo aikaisessa vaiheessa, että tytön huone rakennetaan studioon. Hieman epäilytti siis mitä tästä oikein tulee. Saimme kuin saimmekin huoneen rakennettua surkeista tapiseeraustaidoistamme huolimatta ja pystyimme aloittamaan kuvaukset.

Itse hoidin tuottajan virkaa niin hyvin kuin osasin. Sain hankittua kaikki kolme päänäyttelijää (tytön, mummon, äidin) elokuvaa varten. Tai niin ainakin luulin. Kaksi päivää ennen kuvauksia tytön äidin esittäjä perui osallistumisensa ja aiheutti minulle suunnattoman ketutuksen lisäksi harmaita hiuksia. Joten jouduimme rekrytoimaan Erikan näyttelijäksi. Anteeksi vielä Erika...

Itse kuvaukset menivät suhteellisen kivuttomasti. Pysyimme suurinpiirtein aikataulussa ja saimme kaiken kuvattua kolmessa päivässä. Myös ruokahuolto pelasi. Saimme maittavat sopat (sekä muuta apetta) Kahvila-konditoria Marjaanasta. Kiitos niistä. Ei tarvinnut nähdä nälkää!

Jälkituotantovaiheessakin tapahtui kummia. Hahmon animaatio onnistui kivuttomasti. Ongelmana oli, että Riikkaa oli käytetty hahmon mallina ja hahmo sai näin varsin femiiniset muodot. Ei tässä muuten mitään, mutta (ääni)rooli oli alunperin suunniteltu tyttöä näytelleen Siri Sytelän veljelle, Mirolle. Noh tuottaja hoitaa...

Jälkikäteen mietittyäni omaa rooliani, tuottajan pesti on varsin haasteellinen. On toki miellyttävää kun saa hoidettua asiota (näyttelijät, kuvauspaikat, luvat, ruuat jne...), mutta toisaalta se on myös hyvin stressaavaa kun asiat eivät mene suunnitellusti sitten millään. Eipä se mitään. Oli mielenkiintoinen kokemus. Kiitos vielä koko kuvausryhmälle! Tehtiin mahtava leffa kaikesta huolimatta!

Teksti: Mika Harju
Juliste: Malgorzata Zaremba