Arkista tarinaa

Tässä blogissa käsikirjoittamisen ja kuvallisen ilmaisun eri vuosikurssien opiskelijat kertovat tarinoita opiskelun arjesta Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteessä.
Tervetuloa blogimme lukijaksi! Lisätietoa opinnoista Virroilla

maanantai 30. toukokuuta 2011

Ohjauskokemus Elämää varten


Takana oli monen kuukauden ennakkotuotanto, käsikirjoitus- ja suunnittelutyö sekä näyttelijöiden ja kuvauspaikkojen etsintä. Kuvaukset alkoivat torstaina 17.3.2011 ja kestivät aina sunnuntaihin asti. Olin päätynyt ihmeelliseen tilanteeseen, sillä noina neljänä päivänä ohjasin debyyttielokuvani Elämää varten.

Kuvauspäivät olivat erikoisia kaikessa opettavaisuudessaan, eikä yksikään päivistä tuntunut samanlaiselta. Ohjaamisesta minulla oli ennakkoon vain vähän kokemusta, joka sekin oli kertynyt samana lukuvuonna tuotetusta Kiero kierros -sketsisarjasta.

Oma suurin haaste kuvauksissa oli huolehtiminen kuvausten etenemisestä ja työn jäljestä. Ratkaisu- ja johtamiskykyä ei oltu ennen koeteltu niin paljoa. Vastuun ja paineen kestäminen tuntui viimeisten ottojen jälkeen erittäin hyvältä. Olin tavallaan voittanut itseni ja sain kullanarvoista oppia siitä, millaista on pidellä niin sanotusti lankoja käsissään.

Jälkeenpäin olen huomannut, että olin kuin jossain putkessa nuo neljä päivää, joina keskityin täysillä vain lyhytelokuvan toteutumiseen. Saattoi olla, että otin työstä liikaakin paineita. Toisaalta olen aina ajatellut niin, että kannattaa pyrkiä parempiin tuloksiin kuin välttämättä pystyykään. Silloin joutuu koetella itseään, mutta oppii enemmän kun törmää oman osaamisensa rajoihin.

Kuvausten jälkeen oli jäljellä vielä reilun kuukauden jälkituotanto, ottojen synkronointi ääniin ja leikkaaminen sekä ääni- ja värimäärittely. Tässä vaiheessa jätin tarkoituksella ohjaamisen vähemmälle ja annoin editoijille melko vapaat kädet siitäkin syystä, että olin itse lähes sokea ohjaamilleni kuville. Ne näyttivät aina hyviltä. Tarina tuntui kantavan ja elokuva yksinkertaisesti toimi.

Nyt kun kuvauksista on kulunut yli kaksi kuukautta ja elokuva on ollut jo viikkoja valmiina, alan nähdä sen uudella tavalla. Näen siinä kaikki ne pikkuasiat, jotka olisi voinut ja pitänyt tehdä toisin. En kuitenkaan jää niitä sen enempää surkuttelemaan, koska pikkuasioita jää aina ja niistä pitää ottaa opikseen. Sen takia tämä elokuva on tehty. Koko tuotantoryhmä saa olla ylpeä lopputuloksesta.

Elämää varten on lähetetty myös kolmelle elokuvafestivaalille: Reikäreunaan, Minun elokuvaani ja Kettupäiville.

Teksti: Rauli Hirvilammi
Kuvat: Aino Kovalainen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti